Poliittinen järjestelmä
Ruotsi on perustuslaillinen kuningaskunta, jossa on vuodesta 1917 noudatettu parlamentaarista hallitustapaa. Kuninkaalla on vain muodollisia tehtäviä. Ylin päätäntävalta on valtiopäivillä, toimeenpanovalta hallituksella ja tuomiovalta riippumattomilla tuomioistuimilla.
Sveriges Riksdag, Ruotsin valtiopäivät, on rakenteeltaan yksikamarinen ja sillä on 349 jäsentä. Valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit pidetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina. Ruotsissa valtiopäivät nimittää pääministerin, jolle annetaan tehtäväksi muodostaa hallitus. Hallituksen ei ole pakko erota valtiopäivävaalien yhteydessä.
Ruotsin päämies on kuningas, Konung Carl XVI Gustav, suomeksi Kuningas Kaarle XVI Kustaa (syntynyt 30. huhtikuuta 1946, kuningas vuodesta 1973). Kaarle XVI Kustaan puoliso on kuningatar Silvia (syntynyt 23. joulukuuta 1943). Lapset ovat kruununprinsessa Victoria (syntynyt 14. heinäkuuta 1977), prinssi Carl Philip ja prinsessa Madeleine. Kruununprinsessa Victoria sai puolisonsa prinssi Danielin kanssa esikoistyttären, prinsessa Estellen, 23. helmikuuta 2012.
Kuninkaalla ei ole valtaoikeuksia, hänen roolinsa on seremoniaalinen. Kuninkaan rooli Ruotsin kansainvälisen imagon vaalijana ja vientiteollisuuden tukijana on merkittävä.
Ruotsi on jaettu 21 lääniin. Paikallishallinto perustuu laajaan kunnalliseen itsehallintoon. Kuntia on 290. Kunnan päättävä elin on kunnanvaltuusto ja johtava poliitikko on kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnallisneuvos, kommunalråd.
Ruotsissa on kuntien ohella myös maakunnallinen itsehallinto. Maakäräjien tärkein tehtävä on terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen. Maakäräjät seuraavat läänien rajoja, mutta eivät ole osa valtiohallintoa vaan olemukseltaan lähempänä kuntia. Edustajat maakäräjille ja kunnanvaltuustoihin valitaan joka neljäs vuosi valtiopäivävaalien yhteydessä.
Elinkeinoelämä ja kauppapolitiikka
Ruotsi on pitkälle teollistunut maa, jossa maa- ja metsätalouden osuus BKT:sta on noin 2 prosenttia, teollisuuden ja rakennusalan osuus vajaat 25 prosenttia ja palvelusektorin osuus noin 73 prosenttia. Ruotsalaisista yrityksistä suurin osa on pieniä tai keskisuuria. (SCB, 2009)
Ruotsin kauppapolitiikkaa leimaa vahva vapaakaupan edistäminen. Ruotsin viennin osuus EU-alueelle vuonna 2011 tammi-huhtikuussa oli 56,7 prosenttia. Koko Eurooppaan osuus, mukaan luettuna Venäjä, oli yhteensä 71,1 prosenttia ja Pohjois-Amerikkaan osuus 10,2 prosenttia.
Tuonnista EU-maiden osuus oli tammi - toukokuussa 2011 69 prosenttia ja koko Euroopan 85,2 prosenttia. Viennin osuus Ruotsin BKT:sta on noin 50 prosenttia (2010: 50 prosenttia).
Media
Ruotsissa ilmestyy noin 130 päivälehteä. Tärkeimmät valtakunnalliset aamulehdet ovat Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet. Iltapäivälehti Aftonbladet on kuitenkin maan suurin lehti. Toinen valtakunnallinen iltapäivälehti on Expressen. Suurimmat maakuntalehdet ovat Göteborgs-Posten ja malmöläinen Sydsvenska Dagbladet Snällposten. Muita isoja maakuntalehtiä ovat Helsingborgs Dagblad, Dalarnas Tidningar (Falun), Nerikes Allehanda (Örebro), Östgöta Correspondenten (Linköping) ja Upsala Nya Tidning.
Valtion omistaman Sverige Television SVT:n lisäksi Ruotsissa toimii useita kaupallisia TV-kanavia, kuten TV4 sekä satelliitti/kaapeli-kanavat TV3, TV8, ZTV ja viihdekanava TV5. Osa kaapeli-TV-yhtiöistä näyttää nämä kanavat kaapeliverkossa.
Ruotsin radio, Sveriges Radio (SR), on oma yhtiönsä, jolla on neljä valtakunnallista radiokanavaa; P1, P2, P3 sekä P4. SR:n ohella Ruotsissa toimii suuri joukko valtakunnallisia ja paikallisia radioasemia.
Lähteet: Suomen suurlähetystö, Sveriges Riksdag, Regeringskansliet
Lisätiedot:
Ruotsin valtiopäivät
Regeringskansliet (Hallituksen kanslia) - Näin ruotsia hallitaan (pdf)
Ruotsin hallitus
Suomen suurlähetystö Ruotsissa
Sweden.se
Ruotsin tilastokeskus
Riksbanken
Konjunkturinstitutet