Ruotsi on perustuslaillinen kuningaskunta, jossa on vuodesta 1917 noudatettu parlamentaarista hallitustapaa. Kuninkaalla on vain muodollisia tehtäviä. Ylin päätäntävalta on valtiopäivillä, toimeenpanovalta hallituksella ja tuomiovalta riippumattomilla tuomioistuimilla.
Sveriges Riksdag, Ruotsin valtiopäivät, on rakenteeltaan yksikamarinen ja sillä on 349 jäsentä. Valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit pidetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina. Ruotsissa valtiopäivät nimittää pääministerin, jolle annetaan tehtäväksi muodostaa hallitus. Hallituksen ei ole pakko erota valtiopäivävaalien yhteydessä.
Ruotsin päämies on kuningas, Konung Carl XVI Gustav, suomeksi Kuningas Kaarle XVI Kustaa (syntynyt 30. huhtikuuta 1946, kuningas vuodesta 1973). Kaarle XVI Kustaan puoliso on kuningatar Silvia (syntynyt 23. joulukuuta 1943). Lapset ovat kruununprinsessa Victoria (syntynyt 14. heinäkuuta 1977), prinssi Carl Philip ja prinsessa Madeleine. Kruununprinsessa Victoria sai puolisonsa prinssi Danielin kanssa esikoistyttären, prinsessa Estellen, 23. helmikuuta 2012.
Kuninkaalla ei ole valtaoikeuksia, hänen roolinsa on seremoniaalinen. Kuninkaan rooli Ruotsin kansainvälisen imagon vaalijana ja vientiteollisuuden tukijana on merkittävä.
Ruotsi on jaettu 21 lääniin. Paikallishallinto perustuu laajaan kunnalliseen itsehallintoon. Kuntia on 290. Kunnan päättävä elin on kunnanvaltuusto ja johtava poliitikko on kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnallisneuvos, kommunalråd.
Ruotsissa on kuntien ohella myös maakunnallinen itsehallinto. Maakäräjien tärkein tehtävä on terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen. Maakäräjät seuraavat läänien rajoja, mutta eivät ole osa valtiohallintoa vaan olemukseltaan lähempänä kuntia. Edustajat maakäräjille ja kunnanvaltuustoihin valitaan joka neljäs vuosi valtiopäivävaalien yhteydessä.
Lähde: Suomen suurlähetystö